Yli puolella Suomen noin sadastakuudestakymmenestä kirjastoautosta on nimi. On hauskoja, kuten Savossa kulkeva JASSO TOENPERÄ. On kirjava kokoelma kirjallisia: FRANS EMIL, KÄTKÄLÄINEN, LURU KILJUNEN, HERRA HAKKARAINEN, SEPETEUS, KAILAS.

Lahdessa lentää PEGASOS (toivottavasti ei sentään ylinopeutta).

Samaan HELMI-nimeen ovat päätyneet sekä Espoo että Muhos. KULKURI  tuo helpotusta kirjanälkään niin Lapissa Kemijärvellä kuin Kerimäelläkin Savossa.

Taivalkoskella lainataan MÖLLÄRIstä ”mölläreitä”, kuten Kalle Päätalon kotiselkosilla romaaneita kutsuttiin.

 

Ninnu Holme  ja Pasi Sivenius ovat julkaisseet omakustanteena paksun ja värikkään teoksen SUOMEN KIRJASTOAUTOT. Autojen alustojen ja ja korinvalmistajien esittelyt hyppäsin ilmavasti yli, samoin kunkin auton tekniset tiedot.  Autojen plussat ja miinukset silmäilin.

Muutamassa autossa ”kirjat tippuu hyllyjen taakse”, toisissa katto vuoti, joissain oli ruostevaurioita tai maalipinnan hilseilyä. Haminan kirjastoautossa ilmeni ”mystisiä valovikoja”. Plussia olivat esimerkiksi tuulikaappi, hyvä sisävalaistus ja mukavat asiakkaat.

Kristiinankaupungista ilmoitetaan:

Plussat:

           Tehokas 

            Lämmin talvella.

Miinukset:

            Liian tehokas

            Lämmin kesällä